sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Lähtö lähestyy

Lähtö lähestyy. Aika paljon asioita on pitäny tehä, ettei jää ressaamaan. Kirjoittelin viimeksi juttua kamppeista mitä oon suunnitellut ottaa mukaan. Näin se ajan kans on selvinny. Päätin että roudaan koko kamerasetin mukaan. On se kuitenki mukava ku pystyy ottamaan laadukkaita kuvia. Kunnon matkatavakuutuksen se tietenki vaati, mutta se on varmasti sen arvosta. Lisäksi ostin Gopro hero 3+ ja lunasti työläppärin itelleni. Nyt pitäs kamppeet riittää somettamiseen. Se elektroniikasta.

Sain järkättyä kämpälle alivuokralaisen niin että voi jättää tavarat säilöön kämpille. Viimeisen viikon oon sitte pakkaillu tavaroita kaappeihin ja siivoillu kämppää. Matkavakuutukset sain hommattua. Aika iso työmaa oli myös huolehtia kaikki juoksevat kulut pois päiväjärjestyksestä, toiminimen asiat, autohommat, sähkölasku,  puhelinkulut yms. aika paljo oli muistettavaa. Torstaina lähin vielä työkeikalle Iisalmeen ja perjantai-iltana ku tulin sieltä niin tunnin päästä lähettiin lentokentälle. Nyt ollaan topin kans Helsingissä.

Saatiin Heikkitapion ja Maken poikamiespoksista yöpaikka. Tässä on hyvästi aikaa hoitaa vielä asioita ja nähä tuttuja ennen lähtöä.  Rakas pikkusiskoni järkkäs vielä jouluhenkiset  läksiäiset meille.

Alla vielä muutama kuva. Pakkausvaiheessa Gopron valokuvausominaisuus oli vielä harjotteluasteella, mutta ei revitään laadusta ressiä. Toisessa kuvassa matkustella paikallisjunalla Heken ja Maken kans, Topi laittaa kännykkää taskuun.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Elämää ja elektroniikkaa

Tykkään katella ihmisten tekemiä videoita ja kuvia. Ne sielä surffaa ja sukeltaa, vaeltelee vuorilla ja metässä ja joella, taivas on syvänsininen ja vesi niin läpinäkyvää että sitä vois melkein juoda. Mikä sen parempi matkamuisto kun kunnon kuvat ja videot. Niitä sitten vaarina esitellään lapsenlapsille. Hienosti katsellaan yhdessä.

Minäki haluan tehä semmosia sairaanhienoja videoita ja ottaa satumaisemista kuvia. Blogeja, vlogeja, snäppejä ja vatsappeja. Oon sitten tuota asiaa miettiny. Miettiny minkälaisen kasan se vaatiikaan elektroniikkaa mukaan. Huh. Ensin tarvii tietenki kameran, ja ku ei tyydy kännykkäkameran laatuun niin... sitte pitäs jollain käsitellä ne raakakuvat ja videot siedettävän näköiseksi. Lopuksi ne pitää ladata myös nettiin ja ottaa itelle varmuuskopiot ja parhaassa tapauksessa tulostaakkin ne vielä huh..

Mulla on melko jykevä kamerajärjestelmä jykevässä laukussa. Ja jykevän arvonen setti se on myös hukattavaksi tai tiputettavaksi mereen. Niin että oisko joku pokkarikamera tai GoPro tai joku muu pikkukamera hyvä. Niiden hinnat ei oo päätä huimaavia ja kuvanlaatu alkaa olla huippuluokkaa. Semmosta ois kätevä kuljettaa mukana. Toisaalta sellasen joutuu ostamaan. Järkkäri mulla on jo valmiina. Siihen vaan kunnon vakuutus.

Miten sitte se tietokonepuoli? Kannettava vois toimia. Tablettikaan ei ois paha. Pitäis kuitenki saada kuvat ladattua aina laitteella ja jonkulainen käsittely tehdä. Eli ihan kännykän tehot ei välttis riitä.
Pudjetti reissulle on vaan suunniteltu aika tiukaksi. Pitäskö vaan mennä sillä kalustolla mitä omistaa jo. Kokemukset ja elämykset on tärkeämpiä kun niiden taltiointi. Vai onko?


12 päivää lähtöön. Tänään tuli kansainväline ajokortti postissa, varmuuden varalta sellasen tilasin Autoliitolta.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Pohjustusta

Morjens 

Oompa minä lähössä ulkomaille. Meen tuonne Australiaan vähäksi aikaa tuulettumaan. Yleisön pyynnöstä ja omastaki innostuksesta päätin alkaa pitämään jonkulaista blogia. Ajattelin päiväkirjatyylillä kerätä itelle muistoja reissusta. Siinä sivussa muillakin on mahollisuus seurata matkan edistymistä.

Tämmösen reissun suunnittelu on lähteny käyntiin muistaakseni elokuussa. Topi mulle ehotti että läheppä mukaan. Lennot saatiin ostettua syyskuussa ja viisumi hankittiin lokakuussa. Nyt on matkakuume aika kova. Ajatukset pyörii lähinnä reissun suunnittelun ympärillä.

Mitä me sielä tehdään? Aika moni kysyy. Lähden reissuun todella avoimin mielin. Olen ostanu lentoliput niin että viivyn maassa 30.11.2015-14.4.2016 Meillä on hommattuna working holiday viisumit. Sillä voi tehä puoli vuotta maksimissaan töitä. Eli sillä varauksella, että tehdään myös töitä jos rahat loppuu.

  Lähen Australiaan kaamosta pakoon. 

  Lähen vesiurheilemaan.

  Lähen ottamaan hienoja valokuvia ja katsomaan maailman kauneimpia maisemia. 

  Haluan tavata herra kengurun ja mister koalan. 

  Haluan puhua small talkia. 
  Ihan oikeaa small talkia. 

  Haluan oppia englantia. 
  Aussiaksentti on tosi jees. 

  Uskon että matkailu avartaa.